Nikolaksen poliittisia tekstejä. Nikolaksen kotisivu » Politics / Politiikkaa » Epämääräiset rajan yli kulkijat
Kansainvaeltaja syö teillä. Rikastumisen toivo ajaa miljoonat kolmannen maailman asukkaat pyrkimään Eurooppaan keinolla millä hyvänsä. Montako heistä Sinä aiot elättää?

Epämääräiset rajan yli kulkijat
( Ehdotuksia Suomen ulkomaalaispolitiikan uudistamiseksi )

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin ja etenkin Schengenin sopimuksen myötä Suomeen tulvehtii vapaasti hämäriä hiippareita, kuten rikollisia huumekauppiaita, mafiaveljiä, elintasopakolaisia ja muita hyväksikäyttäjiä.

Ilmiselvä virhe olisi tietenkin korjattava, siis Suomen rajat olisi uudelleen tiivistettävä, myös Euroopan suuntaan.

Mutta sekään ei riitä.

Suomen valtio on ajattelemattomasti sitoutunut sitä velvoittaviin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka ovat haitaksi Suomen valtiolle ja kansalle.

Velvoitteita käytetään surutta hyväksi. Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita, joilla ei ole henkilöpapereita. He eivät saavu Suomeen suoraan jostain vaarallisesta maasta, vaan jonkin kolmannen maan kautta. Kuka todistaa, että he ovat turvapaikan tarpeessa, eivätkä elintasopakolaisia? Henkilöpapereiden hävittäminen on kätevää. Sitten vain kerrotaan kauhujuttuja, minkä hirveyksien keskeltä on tultu masu täynnä ruokaa ja hyvät vaatteet päällä.

Ehdotus pakolaisten vastaanottoa koskevan lain pohjaksi

Paperittomille turvapaikanhakijoille, jotka saapuvat jonkin turvallisen maan (ei pakolaismaan) kautta Suomen tulliin tai raja-asemalle, ehdotan seuraavaa kohtelua:
  1. Kysytään raja-asemalle saapuneelta hänen nimensä ja kaikki muut oleelliset henkilötiedot, jotka turvapaikanhakija suvaitsee viranomaiselle kertoa.
  2. Annetaan turvapaikanhakijalle yksilöllinen numerotunnus, joka siitä lähtien on hänen henkilötunnuksensa.
  3. Tehdään sanallinen kuvaus turvapaikanhakijan tuntomerkeistä.
  4. Otetaan hakijasta tunnistamisen kannalta tarpeelliset valokuvat, sormenjäljet, DNA-näyte, ääninäyte ja käsialanäyte.
  5. Sisällytetään edellä luetellut turvapaikanhakijan tiedot tietojärjestelmään, jota poliisi, tulli, ulkomaalaisvirasto ja sosiaaliviranomaiset voivat käyttää. Myöhemmin tietoja päivitetään lisäämällä, mutta ei korvaamalla, eikä varsinkaan poistamalla, ennen kuin aikaisintaan 100 vuoden kuluttua, jolloin kyseinen henkilö on jokseenkin varmasti vainaja.
  6. Osoitetaan turvapaikanhakijalle väliaikainen majapaikka, jollainen on varta vasten rakennettu raja-aseman yhteyteen tällaisia paperittomia hakijoita varten. Majapaikassa on kaikki normaalit mukavuudet, mahdollisuus vastaanottaa vieraita, seurata tiedotusvälineitä, käyttää puhelinta, lähettää ja vastaanottaa postia, sekä ateriat. Majapaikka on siis käytännössä lapsiperheille hotellin kaltainen ja yksinäisille aikuisille varuskuntien kasarmien tyylinen tupamajoitus, josta väliaikaiselle asukkaalle ei ole vapaata poistumisoikeutta Suomeen, ennen kuin hänen maahantulonsa suhteen on tehty myöntävä päätös.
  7. Tiedustellaan turvapaikanhakijan tietoja siitä maasta, josta hän on juuri saapunut. Turvapaikanhakijan oletetaan itse avustavan viranomaisia tietojen löytymisessä. Haluttomuus auttaa viranomaisia tietojen etsinnässä katsotaan erityiseksi rasitteeksi, joka voi vaikuttaa päätökseen tai viivästyttää päätöksentekoa.
  8. Jos paperiton turvapaikanhakija kyllästyy odottamaan raja-asemalla, hän saa vapaasti palata takaisin siihen turvalliseen maahan, jonka kautta oli Suomeen tulossa. Ketään ei pidetä raja-asemalla vastoin omaa tahtoaan, jos todisteita rikollisuudesta ei ole osoitettu.
Jos turvapaikanhakija on ennestään tunnettu jossain kauttakulkumaassa, saadut tiedot lisätään turvapaikanhakijan tiedostoihin. Hävinneet henkilötiedotkin saattavat löytyä jostain.

Hankitut tiedot säilytetään joka tapauksessa, sillä sama turvapaikanhakija voi koettaa onneaan uudelleen. Seuraavalla kerralla käsittely onkin nopeampaa hankittujen tietojen ansiosta.

Kaikkien kertyneiden tietojen perusteella päätetään kahden vaihtoehdon välillä:

  1. Turvapaikanhakijan motiivit vaikuttavat puhtailta, eikä hän ole yrittänyt syöttää viranomaisille pahoja valheita. Tämän perusteella hänet hyväksytään virallisesti turvapaikanhakijaksi. Vasta silloin hän saa Suomen valtiolta turvapaikanhakijan statuksen ja valtio myöntää turvapaikanhakijan saapuneen maahan. Prosessi ei enää jatku raja-asemalla. Tällöin turvapaikanhakija saa poistua raja-asemalta Suomeen ja on myös pakotettu poistumaan raja-aseman majoituksesta.
  2. Havaitaan turvapaikanhakijan olevan elintasopakolainen, joka yritti käyttää Suomen valtiota ja suomalaista yhteiskuntaa hyväkseen. Tästä hyvästä hänet käännytetään takaisin siihen maahan, jonka kautta oli Suomeen tulossa. Koska hakijaa ei vielä oltu virallisesti päästetty Suomeen, vaan hän oli odottanut maahantuloprosessin käsittelyn päätöstä raja-asemalla, Suomeen saapumista edeltänyt kauttakulkumaa ei voi muuta kuin hyväksyä palautuksen.
Jos virallinen turvapaikanhakija saa turvapaikan Suomesta, hän voi pyrkiä saamaan laillisen siirtolaisen statuksen samoilla ehdoilla kuin muutkin Suomeen pyrkivät ulkomaalaiset. Pakolaisena ulkomaalainen on Suomessa oleskeleva vierailija siihen asti kunnes hänen paluunsa kotimaahansa on turvallista.

Pelkkä työttömyys tai sosiaaliturvan varassa eläminen ei anna aihetta karkotukseen. Mutta jos pakolainen ei vapaaehtoisesti poistu maasta sitten kun hänen on turvallista palata kotimaahansa, hänet pakotetaan poistumaan.

Passia tarvitessaan Suomessa pitkään oleileva ulkomaalainen voi saada muukalaispassin ja lähes kaikki kansalaisen oikeudet olematta Suomen kansalainen. Muukalaisen oikeuksiin eivät kuulu oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa, eikä oikeus asettua ehdokkaaksi. Suomen valtio ei tunnusta Suomessa asuvaa muukalaista Suomen kansalaiseksi.

Rikollinen ulkomaalainen voidaan palauttaa sinne, mistä hän saapui maahan, mutta Suomen kansalaista ei voi karkottaa Suomesta. Juuri siksi kansalaisuutta ei pidä myöntää kenelle tahansa maahan pyrkivälle ulkomaalaiselle.

Pakolaisten asuminen

Pakolaisia ei ole pakko sijoittaa yhteiskunnan varoilla asukkaiksi tiheimpiin asutuskeskuksiin, sillä niille kalliille asunnoille on käyttöä muillekin, varsinkin työtä tekeville ja itsensä elättäville Suomen kansalaisille. Tämän vuoksi esimerkiksi Utsjoelle tai Ahvenanmaan Kökarin kuntaan tai jonnekin muualle harvaan asutulle paikkakunnalle voitaisiin perustaa pakolaissiirtola, jonne rakennettaisiin riittävä määrä lujatekoisia kerrostaloja pakolaisten pitkäaikaista asuttamista varten. Pakolaisten asuminen olisi yhteiskunnan tukemaa ainoastaan kyseisissä pakolaissiirtolan asunnoissa. Rehellisellä työllä asumisensa kustantavat pakolaiset voisivat sitten siirtyä asumaan mielenkiintoisemmille seuduille, kuten muutkin.

Entä maahanmuutto sitten?

Oletetaan, että joku ulkomaalainen henkilö (ei Suomen kansalainen), joka ei hae turvapaikkaa Suomesta, haluaa muuttaa Suomeen. Millä perusteilla hänen sallitaan muuttaa Suomeen asumaan?

Australiassa on otettu varsin käytännöllinen lähestymistapa ulkomaalaisten maahanmuuttoon: Maahanmuuttajan täytyy jollain tavoin todistaa hyödyllisyytensä ja kykynsä huolehtia itsestään. Näin ollen Australia ei ota vastaan sosiaaliturvan hyväksikäyttöä suunnittelevia loisia. Miksipä sama asenne ei sopisi Suomeenkin? Lisäksi maahanmuuttajan Suomeen tuloa edeltävä muun maan kansalaisuus täytyisi selvittää, ennen kuin maahanmuuttajaa voitaisiin päästää Suomeen. Muussa tapauksessa voisi käydä niin, että Suomessa majailee henkilö, jonka kansalaisuus on tuntematon ja jota mikään maa ei tunnusta omakseen.

Tässä on ehdotus maahanmuuttokriteereiksi:
Oikeus muuttaa Suomeen siirtolaiseksi edellyttää kaikkien seuraavien ehtojen samanaikaista täyttymistä.

  1. Muukalainen on kunniallinen, eikä hänellä ole rikollista menneisyyttä.
  2. Muukalaisen työkyky ja ammattitaito vastaavat Suomen työmarkkinoiden työvoiman tarpeeseen.
  3. Muukalainen on suoriutunut psykometrisissä testeissä vähintään yhtä hyvin kuin keskimääräinen (mediaani) aikuinen supisuomalainen henkilö.
Muukalaisen huollettavina olevat alaikäiset lapset pääsevät maahan huoltajansa mukana ilman yllämainittuja ehtoja. Muukalaisen mahdollinen puoliso ja muut sukulaiset käsitellään erillisinä tapauksina yllämainittujen ehtojen mukaisesti.

Maahanmuuttokriteereissä mainittiin käsite supisuomalainen. Maahanmuuttajan pitäisi olla henkisiltä ominaisuuksiltaan vähintään keskiverto supisuomalaisen tasoa. Supisuomalaiset eivät nauti mitään erikoisoikeuksia muihin kansalaisiin verrattuna. Supisuomalaisten joukkoa käytetään vain psykometristen ja muiden testien vertailukohdan määrittämiseen. Mikä sitten on supisuomalainen? Sitä sanaa ei ole aiemmin täsmällisesti määritelty. Jäljempänä pyritään käsitteen yksiselitteiseen määrittämiseen.

Supisuomalainen

Supisuomalainen on henkilö, joka täyttää kokonaan kriteerit 1 ja 2, sekä näiden lisäksi vähintään yhden kriteereistä 3a, 3b, 3c tai 3d.
1 Hän on Suomen kansalainen, mutta ei minkään muun maan kuin Suomen kansalainen.
2 Hän on identiteetiltään kokonaan suomalainen, eikä hän ole eläessään tunnustanut kuulumistaan mihinkään muuhun kansakuntaan.
3a Hän on ollut Suomen kansalainen jonakin ajankohtana 1. tammikuuta 1918 ja 31. joulukuuta 1947 välisenä aikana.
3b Hän on supisuomalaisten vanhempien yhteinen (geneettisesti) biologinen jälkeläinen siten, että molemmat hänen (geneettisesti) biologisista vanhemmistaan ovat tai olivat supisuomalaisia.
3c Yksi hänen (geneettisesti) biologisista vanhemmistaan on tai oli supisuomalainen, ja toinen hänen (geneettisesti) biologisista vanhemmistaan on testattu psykometrisissä testeissä, ja todettu vähintään keskimääräisen (mediaani) supisuomalaisen tasoiseksi.
3d Hänet itsensä on aikuisena testattu psykometrisissä testeissä ja todettu vähintään keskimääräisen (mediaani) supisuomalaisen tasoiseksi, ja lisäksi toinen hänen (geneettisesti) biologisista vanhemmistaan on tai oli supisuomalainen.

Tarvittavissa psykometrisissa testeissä mitataan useita yhteiskunnan rakentamiseen, ylläpitoon ja suojeluun liittyviä henkisiä ominaisuuksia. Oleellisia mitattavia ominaisuuksia ovat ainakin:

  • älykkyys / tyhmyys
  • hoivaavuus / psykoottisuus
  • kohteliaisuus / tylyys
  • stabiilisuus / neuroottisuus
  • tunnollisuus / vastuuttomuus
  • rohkeus / pelkuruus
  • päättäväisyys / päättämättömyys.

Entäpä kansalaisuuslaki?

Millä perusteella maahanmuuttajasta voi tulla Suomen kansalainen?

Kansalaisuuslakia on tiukennettava seuraavan mallin mukaiseksi.
Suomen kansalaiseksi muukalainen voi päästä, jos hän täyttää seuraavat vaatimukset:
  • Hän on täysi-ikäinen (18 vuotta täyttänyt)
  • Hän läpäisee maahanmuuttoviranomaisen ulkomaalaisten maahanmuuttajien valinnassa käyttämät psykometriset testit. Tämä koskee myös sellaista maahanmuuttajaa, joka maahan tullessaan oli alaikäinen, eikä sen johdosta joutunut psykometrisiin testeihin. Hänet testataan jälkikäteen.
  • Hän on asunut yhtäjaksoisesti Suomessa vähintään 10 vuotta ennen hakemuksen jättämistä.
  • Hän on elänyt kunniallista elämää (ts. ei ole Suomen lain mukaan koskaan syyllistynyt rikoksiin).
  • Hän huolehtii itse omasta toimeentulostaan kunniallisella ja osaltaan yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla.
  • Hän osaa suomen kieltä sujuvasti. Kielitaito tarkistetaan kielikokeessa.
Jos kaikki mainitut ehdot eivät täyty, muukalaiselle ei voida myöntää Suomen kansalaisuutta, vaan hän säilyttää aikaisemman kansalaisuutensa.

Entä ulkomaalaisen Suomessa syntynyt lapsi?

Suomen kansalaisen lapsi saa luonnollisesti itsekin Suomen kansalaisuuden. Tämä koskee myös niitä lapsia, joiden vanhemmista yksi on suomalainen ja toinen jonkin muun maan kansalainen. Kahden ulkomaalaisen vanhemman yhteinen lapsi saakoon jonkin ulkomaan kansalaisuuden toisen vanhempansa kansalaisuuden mukaan. Suomen kansalaisuutta hän ei automaattisesti saa. Ulkomaalaisten vanhempien lapsi voi myöhemmin täysi-ikäisenä halutessaan hakea Suomen kansalaisuutta.

Muualta lainattua

What whites must understand is that if they are to continue as a people and as a culture, they must be prepared to think in terms of their own legitimate group interests. Whites must have a territory in which they are the clear majority, where the unfolding of their unique destiny will not be hampered by the unwanted embrace of the millions of non-whites who want to live among them.

Non-whites want to live among whites because whites have built the most desirable societies in the history of the world. Those who wish to live among us could never have built those societies and the attractive qualities of those societies cannot survive their arrival in large numbers. Whites must separate or they will be overwhelmed and disappear. Speaking as a white man, we have the right to be us, and only we can be us.

- Jared Taylor

Linkkejä

Ihan oikeastiko Suomea käytetään hyväksi?
What is Racism? by Thomas Jackson
Ymmärrystä ulkomaalaispolitiikkaan
Lontoossa kännykät viedään
Suomen vankiloiden asukkaat tilastona
Teekkarit vonkasivat?
Etelä-Afrikan rotuongelma ei enää kyde
Vähemmistön näkökulma Etelä-Afrikasta
Euroopan Unionin rasismilait

Takaisin politiikkasivulle